RAKUNET

Meillä on ollut jotain viitisen vuotta undulaatteja. En kärsi pitää niitä ahtaassa häkissä, eikä lemmikkieläinkaupoista saa valmiina kovin suuria. Toisekseen ne ovat erittäin kalliita. Joten päätin konstruoida itse halvalla sopivan kokoisen entisen omakotitaloni nurkkaan. MInulla oli autotallissa tallella minkkiverkkoa, jonka olin ostanut aiemmin lemmikkirotan terraariota varten. Leikkasin rullasta palan etuseinäksi, jonka kiinnitin olohuoneen nurkkaan kaarevasti siten, että huoneen seinät ja katto toimivat samalla häkin sivuseininä ja kattona. Pohjaksi löytyi vanerilevyn kappale. Lopputulos oli kuvan näköinen. Mielestäni ihan hieno ja tilaa linnuille pyrähdellä.

Vieläkin kyyneleet pakkaantuvat silmiini, viimeaikoina jokseenkin päivittäin. Muistoista. Samanlaistakohan on helvetissä? Josta sanotaan, että siellä "heidän matonsa ei kuole, eikä tuli sammu". Joidenkin raamatuntutkijoiden mukaan ilmaisu tarkoittaa, että muisti ei kuole. Huonoja uutisia dementikoillekin, jos loppupeleissä käy huonosti. Jos en olisi tehnyt niin tai näin. Jos olisin toiminut toisin. Helvetissä syntien ja laiminlyöntien muistot piinaavat ikuisesti, mitään ei voi muuttaa. Nyt ymmärrän miltä sellainen tuntuu.

Blogikirjoitteluni on ollut jäissä pitkähkön aikaa. Syitä on monia. Yksi se, että muutto vei kaiken energiani ja serverikin oli pois toiminnasta viikon päivät.

Oli haikeaa jättää jäähyväiset talolleni. Uusi omistaja pyysi minua käymään kesällä, mutta en luultavasti käy siellä enää kuunaan. Mutta nyt pahin on takanapäin, toivottavasti. Uusi asuntokin kohtuullisen järjestyksessä, joten blogiakin jaksanen silloin tällöin päivittää.

Olen säästänyt puhelimessani muutamia saamiani vanhoja tekstiviestejä tänne saakka. Tosin en kauhean vanhoja, vanhin on noin 3 vuoden takaa. Tässä järjestyksessään vanhimmasta uusimpaan.

8.4.2007 8:58
Multimediaviesti (t:n kuva)

1. Ensimmäinen autoni oli Hitlerin "kansanauto" Wolkswagen, Kuplavolkkari. Autossani oli 6 Voltin sähköjärjestelmä ja Eberspächer -bensiinilämmitin. Ostin auton lainaamalla rahat eräältä kaveriltani, joka oli rikkaan talon poikia. Velipoikani puolestaan lainais autoani ja ajoi sen pylvääseen. Minulle jäi vain velat ja ajokelvoton autonromu. Serkkuni mies sai puhuttua minut antamaan lämmittimen hänelle melkein ilmaiseksi.

Ei nukuta. Voin nukkua junassa. Ja lentokoneessa. Pitkä matka. Menen ensin junalla Tikkurilaan. Sitten Vantaalta lennän Penkingiin ja sieltä toisella koneella Bangkokiin. Tulee käytyä Kiinassakin. Jännittää hieman, kun tähän asti ollut aina suora lento.

Pitäisi tavarat olla kasassa. Eipä matkatrolli tyhjäksi jäänyt, vaikka en paljon pakannut vaatetta. Yhdet farkut, muutaman T-paidan ja kalsareita. Trolliin joutuu sullomaan talvivaatteet myös. Ihmeen paljon kaikkea muuta sälää kertyy: Läppäri, kamera, partakone.. ks. edellisen kirjoituksen lista. Kirjoitin: "onneksi Thaimaan listan ei välttämättä tarvitse olla pitkä". Sehän on pitkä kuin nälkävuosi! Mutta niitä tarvitsee. Pyyhettä vähän mietin, ottaisinko kuitenkaan.

Yleensä minua ei juurikaan ole matkustelu jännittänyt, mutta nyt jännittää. Pakkaaminen tressaa minua aina ja jää viimetippaan kuten nytkin. Viimeksi pakkasin viimeisiä tavaroita 2 tuntia ennen kotoa lähtöä. Ja aina pitää keksiä pyörä uudelleen, kun ei kuunaan tule laitettua talteen listaa mitä kaikkea pitikään ottaa mukaan. Onneksi Thaimaan listan ei välttämättä tarvitse olla pitkä.

Huomenna maanantaina sitten starttaan matkaan, kolmannen kerran Taikamaahan. Thaimaa pääsee siten Israelin rinnalle maana, jossa olen käynyt kolmesti. Yhtäläisyyksiä on muitakin. Kumpikin maa on vienyt sydämeni - omalla tavallaan. Kummassakin maassa olen tavannut kohtaloni naisen.

Hesekielin kirjassa puhutaan virrasta, jossa oli vettä ensin nilkkoihin, sitten polviin ja sitten lanteisiin asti. Profeetta kahlasi vedessä kunnes vesi syveni ja muuttui vuolaaksi virraksi, siihen malliin, että jatkaminen oli mahdotonta. Ainakin olisi edellyttänyt heittäytymistä uimasilleen. Profeetta ei kuitenkaan niin tehnyt, tai sitten Henki ei sitä sallinut, vaan toi profeetan takaisin virran rantaan.

Oletko rakkauden ritari vai seksin sankari?

"Olet täyttä hunajaa ja siirappia. Makeannälkäisen unelmakumppani. Seksille ei jää tilaa sanavarastossasi, sinä vain ja ainoastaan Rakastelet. Mieluiten pitkään ja hartaasti"

Olenko minä tuollainen? Testissä kysytään "miten entiset kumppanit kuvailisivat sinua?".  Eipä ole hirveästi entisiä kumppaneita, koska olen "uskollinen ja luotettava kumppani, ikuinen romantikko". Mutta jos olisi, niin varmaan he luonnehtisivat minua  "uskollinen ja luotettava kumppani, ikuinen romantikko". Olisikin jotenkin äärimmäisen risitriitaista, että uskollisella ja luotettavalla kumppanilla olisi läjäpäin entisiä kumppaneita. Ilmeisesti ei makeaa mahantäydeltä.

Pyykinpesukoneeseeni tuli vika muutama päivä sitten. Se ei tyhjentänyt vettä, vaan vatkasi koko ajan samaa vettä ja jätti pyykit veteen ohjelman loputtua. Yleensä noin voi tapahtuu, jos suodatin on tukossa, mutta nyt ei johtunut siitä. Harmitti, kun tuli ylimääräistä työtä. Pyykinpesukonetta on myös painonsa vuoksi hankalaa huoltaa, jos sitä tarvitsee käännellä kuten usein on laita.

Muistelen, että olisin jo kerran aikaisemmin korjannut siitä saman vian. Vai oliko se toinen kone? Joku kone kumminkin. Joka tapauksessa vaikutti siltä, että tyhjennyspumpun moottori ei toiminut, koska, jos ohjelmakellon käänsi tyhjennys-kohtaan, niin mitään ei tapahtunut lukuunottamatta pientä jurinaa. Äkkipäätellen joko ohjelmakellossa tai pumpussa oli vikaa.

Wikipedia esittää kolme ikähaarukkaa keski-iälle: 40-60, 45-60, 40-65. Joten elän nyt sitten suunnilleen keski-iän keskivaiheitta.

Keski-iän kriisi mulla taisi olla jo alle kolmekymppisenä. Mikäli se on sitä, että valittaa olevansa liian vanha. Valituissa Paloissa oli juttu miehen keski-iän kriisistä ja sen oireista. Niitä analysoimalla voinen selvittää onko, tai onko minulla joskus ollut, keski-iän kriisiä vai ei.

1. Työpaikan vaihto 30-vuoden uran jälkeen "Tämä on ensimmäisiä merkkejä siitä, että romahdus on lähellä"

En todellakaan, ainakaan enää. Haluja on joskus ollut, mutta vaihdon toteuttaminen on toinen juttu. Ei työpaikkaa voi vaihtaa kuin paitaa. En sanoisi olevani kriisissä tämän kohdan perusteella.

Nolla pistettä.